Tarja Kantola kotisivu

Ajankohtaista

Kevään kunnallispolitiikka Helsingissä huipentui ryhmämme tekemään kunnalliseen välikysymykseen. Kun kunnallispolitiikka ensi viikolla kaupunginhallituksen kokoontuessa taas tiivistyy, on syytä vielä pohtia kevään tapahtumia.

Miksi teimme välikysymyksen? Nokkela sanoisi, että kun löysimme valtuuston ohjesäännöstä sellaiseen mahdollisuuden. Vakavasti sanottuna taustalla oli kuitenkin vähän muotoutumaton laajempi tyytymättömyys siihen miten meitä kuunneltiin – tai siis ei kuunneltu – erityisesti sosiaalipuolen rahoitustarpeissa. Olemme olleet mukana kokoomuksen ja vihreiden kanssa yhdessä rakennetuissa budjettiratkaisuissa, ja niillä on myös saavutettu paljon. Meille on kuitenkin jäänyt erityisesti vanhuspalvelujen osalta sellainen tunne, että lisäresurssien vaatiminen on jäänyt meille kun kokoomus ja vihreätä pitävät meille esitelmiä kaupungin taloudesta. Samalla yhä selvemmäksi on tullut se, että kokoomuksen ryhmässä voimistuvat voimat, jotka vastaavat yhä useammin eri asioihin ” että ei tässä ole kysymys taloudesta tai parhaasta mallista, vaan ideologiasta”.

Meille ei siis jäänyt oikein muuta mahdollisuutta kuin tulla pahanolomme kanssa julkisuuteen. Mietimme ryhmässä useamman kerran kirjeen lähettämistä kaupunginhallitukselle tai muita perinteisempiä tapoja huomion kiinnittämiseksi asiaan. Samaan aikaan oli tiedossa, että maan hallitus on tekemässä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuspäätöstä. Saamamme palautteen perusteella hyvin monet pitivät maksujen korotuksia mahdottomina.

Päätimme sitten kohdistaa kysymyksen näihin asiakasmaksuihin. Kysymyksen esittäminen herätti suuren porun. Sitä ja kaikkea jälkeenpäinkin käytyä valitusta on välillä ollut vaikea käsittää. Antoihan kysymyksemme oikeasti tietoa siitä, että asiakasmaksujen korotuksiin on syntynyt automaatti, jossa niitä ei käsitellä lautakunnissa eikä kaupunginhallituksessa eikä valtuustossa. Lisäksi keskustelu antoi kaikille ryhmille mahdollisuuden perustella kantaansa sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Meitä syytettiin myös eduskunnan oppositiopolitiikan tuomisesta valtuustoon. Samalla kuitenkin valtuuston äänestysten jälkeen kokoomuksen ryhmänjohtaja Rautava kävi kiittämässä vihreiden ryhmää, siitä ” että taas hallitusrintama piti”. Siis maan hallituksessa luotu rintama.

Tämän rintaman edessä hävisimme tietenkin äänestykset, mutta toivottavasti emme itse asiaa. Helsingin terveys- ja sosiaalipalvelut tarvitsevat puolestapuhujansa.

Päävalikko

Lisävalikko

Vuokral. Keskusliitto

Uusimmat

Etusivu

6.2.2008 Tunnelista ulos

Kolumni Kallio-lehdessä
Demarien valtuustoryhmässä kypsyimme heti alkuvuodesta tekemään päätöksen siitä, että irtisanoudumme keskustatunneli-suunnitelmasta.
Itse tunneliahan ei olla vielä rakentamassa, eikä lopullisia suunnitelmiakaan ole vielä olemassa. Se kuitenkin tiedetään, että kyseessä olisi valtava ja monitahoinen urakka. Kustannuksista tiedetään, että ne kasvavat koko ajan.
Olemmeko sitten olleet väärässä tähän asti, kun olemme kannattaneet mahdollisuuden varaamista tunnelille? Tiedämme kaikki, että Helsingin keskustassa liikenteen järjestäminen on hankalaa. Kapealle niemelle pitää saada mahdutettua asumista, hallintoa ja vilkasta liike-elämää, sekä kaikki siitä johtuva liikenne ja jotenkin siitä pitäisi vielä päästä läpikin. Olemme katsoneet, että tulevaisuudessa voidaan tarvita varausta tunnelia varten.
Nyt päätimme kuitenkin harkita asiaa toiselta kannalta. Olemme viimeisten kuukausien aikana valmistelleet kantojamme Helsingin uuteen asumisen- ja maankäytön ohjelmaan. Siinä otetaan kantaa siihen, miten kaupunkia rakennetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Helsinki kasvaa, asuntoja ja kokonaisia uusia kaupunginosia tullaan rakentamaan. Samalla täytyy ratkaista liikennejärjestelyt ja se mitä, teemme alati lisääntyvälle automäärälle.
Päätimme luopua ajattelua ohjaavasta tunneli-hankkeesta ja katsoa liikenteen järjestämistä uudella tavalla. Haluamme oman päätöksemme kautta painostaa joukkoliikenteen kehittämiseen. Metron jatkamisella, ratikkalinjoja lisäämällä ja erilaisia junayhteyksiä rakentamalla voidaan siirtää liikennettä raiteille. Siinä tarvitaan myös seudullista yhteistyötä. Ei ole yksin Helsingin tehtävä rakentaa muille mahdollisimman sujuvaa läpikulkua kaupungin halki.
Kielteisen kannan ottaminen keskustatunneliin oli myös selvä osoitus kansalaismielipiteen voimasta. Palaute on ollut niin voittopuolisesti tunnelia vastaan. Kaupunginjohtaja Pajusen puheet keskustan autoistamisesta vielä vain lisäsivät mielikuvaa siitä, että kaikki toimii vain autojen ehdoilla.
Tiedämme että, pelkkä kielteinen tunnelipäätös ei riitä. Nyt täytyy ryhtyä aktiivisesti valmistelemaan uudella tavalla liikenteen järjestämistä. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta otti siinä aimo askeleen päästessään yksimielisyyteen yhteisestä joukkoliikenteen YTV-mallisesta tilaajaorganisaatiosta.
Parhaillaan rakennetaan myös keskustan huoltotunnelia ja sen odotetaan osaltaan helpottavan liikennettä, kun kauppojen ja muiden liikkeiden lastausliikenne siirtyy osin maan alle. Muutenkin maan alle rakennetaan Helsingissä niin paljon, että tarvitsemme maanalaisen kaavan. Kaikki linjat, johdot ja putket ja kellarikerrokset on limitettävä niin, ettei yhden rakentaja kaiva toisen rakentamaa rikki.
Asiantuntijat sanovat kaivantojen kestävän, mutta siitä huolimatta en pidä siitä, että ratikkaa Kaisaniemessä odottaessa katu hytisee. Sen varmaan pitää tehdä niin jännitteiden purkamiseksi painavien autojen ja ratikoiden jyrätessä jonona ohi. Olo reikäisen juuston pinnalla tuntuu kuitenkin epämiellyttävältä.

Viimeksi päivitetty ( 11.02.2008 )

BLOGI

5.2.2008 Maailman hienoin posti

Meidän toukolalaisten posti muutti uusiin tiloihin entisiin Arabian tehtaan myymälätiloihin.

Uusi Artebia- taide- ja käyttöesineiden myymälä on samalla lähipostimme. Uusi myymälä tuo uuden kohteen Arabiassa käyville lukuisille turisteille. Samalla se tekee alueen asukkaiden postikäynneistä taiteellisia kun joka käynnillä voi ihastella uusimpia Suomessa tehtyjä taide-esineitä. Postiyrittäjä Penni Parviainen on myös itse kaikille välttämätön tuttavuus tällä alueella. Hän tuntee kaikki ja tietää mitä lähistöllä on käynnissä. TaiKin japanilaiset opiskelijatkin hän on ominut porukkaansa mukaan.

EU:ssa hyväksyttiin pari päivään sitten uusi postidirektiivi. Se on nostattanut tunteita monissa EU-maissa, koska se vapauttaa kilpailulle maan postiliikenteen. Suomessa asiaa on seurattu hieman rauhallisemmin, koska meillä postitoiminta avattiin kilpailulle jo vuoden 2002 alusta. Lakia 90-luvulla valmisteltaessa väännettiin kovaa siitä, miten turvataan koko maan postinjakelu. Yrittäjiä löytyy kyllä pääkaupunkiseudun kirjeitä ja paketteja jakelemaan, mutta kuka toimittaa postin perille Sodankylässä? Ja vielä samalla postimaksulla? Silloin asia ratkaistiin niin, että postipalvelujen tuottajan tulee tarjota kirjepostin jakelu koko maassa viitenä päivänä viikossa.

Nyt uusi direktiivi voi antaa mahdollisuuden avata myös Suomen postipalvelulaki. Sinänsä direktiivi velvoittaa EU:n jäsenvaltioita turvaamaan laadukkaat palvelut kaikille asuinpaikasta huolimatta. Uuden säädöksen arvioidaan tuovan jossain vaiheessa kilpailun myös meidän postinjakeluun Silloin aloitetaan taas taistelu siitä, onko postin saaminen samaan hintaan koko maassa kaikille kuuluva oikeus vai ei.

Onnea kuitenkin Toukolan asiamiespostin Eijalle ja Pennille. Osoititte, että posti voi olla myös kaunis.

28.1.2008 Tavoitteena negawatit

Olin vuosi sitten Liberiassa ja kuuntelin kuinka maan ministerit puhuivat investointien tarpeesta. He tarvitsevat työtä ja toimeentuloa ja sitä syntyisi teollisuuden myötä. Maassa ei vain ole valjastettua energiaa eikä sähköä riitä aika ajoin edes vähäiseen valaistukseen.
Meillä energialähteitä taas on saatu vuosikymmenten kuluessa rakennettua ja nyt joudumme miettimään miten käyttäisimme energiaa mahdollisimman tehokkaasti ja sitä kautta mahdollisimman vähän.
Ilmastonmuutos on laittanut meidät hetkessä sekä maailmanlaajuisesti, että Euroopan tasolla miettimään kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista. Viime viikolla olikin sitten niin, että saimme päästöohjeita EU:sta samanaikaisesti, kun Helsingin kaupunginvaltuusto kävi keskustelua ja linjasi kaupungin energiapolitiikkaa. Kaupunginjohtaja Pajunen oli löytänyt säästöille uuden ilmaisunkin, negawatit.

Keskustelun pohjaksi oli kokoomuksen, demareiden ja vihreiden kesken muokattu pohjapaperin linjauksia terävämpään muotoon. Yhteisymmärrys linjoista löytyi niin nopeasti, että pienempien ryhmien kanssa ei jäänyt juuri keskusteltavaa. Tätä vasemmistoliitto piti erityisen pahana ja valtuutettu Arhinmäki kuului meitä tästä haukkuvan vielä valtuuston pöntöstäkin.
Energiapolitiikka on aika paljon myös tekniikkaa ja valtuuston keskustelun tiimellyksessä tuli sitäkin miettineeksi, että kuinka osaamme ne kaksi yhdistää. Pidän oikeana sitä, että valtuusto asettaa tavoitteet uusiutuvan energian käytölle ja päästöjen rajoittamiselle. Molemmissa 20 %:n tavoite vuoteen 2020 mennessä vaatii niin suuria investointeja, että niihin on yhdessä sitouduttava.
Epävarmempi olen siinä, kuinka hyviä olemme arvioimaan erilaisten polttokattiloiden paremmuutta.
Toisaalta taas valtuustokaveri Jyrki Lohen historiamuisteloista paljastuu, että Helsingissä tarvittiin aikoinaan valtuusto painostamaan maakaasun käyttöönottoa. Nyt vuorostaan puhumme pelleteistä. En tiedä onko niistä edes osaratkaisuksi laivallakaan tänne rahdattuna, mutta sekin on selvitettävä.
Kokoomus hirttäytyi valtuuston energiakeskustelussa ydinvoimaan niin voimallisesti, että olisi luullut käsittelyssä olleen Helsingin osallistuminen uuteen ydinvoimahankkeeseen. Muutenkin korvaan särähti heidän ryhmäpuheensa painotus siitä, että mitään energiamuotoja ei suljeta pois.
Se on ihan eri asia kuin sanoa, että haetaan kestävän kehityksen mukaisia tapoja tuottaa energiaa. Silloin ei esimerkiksi puhuta Vuotoksesta.
Keskustelussa tehtiin paljon aloitteita ja ennen keskiviikkoa ryhmien kesken vielä sovitaan mitkä niistä viedään valtuustossa läpi. Niillä lisätään vielä nyansseja linjauksiin. Ryhmämme haluaa mm. edistää kaupallisten energiansäästötekniikoiden kehittymistä ja energiatehokkuuden huomioimista kaupungin hankinnoissa. Osa pienistä ryhmistä teki selvästi pohjaesityksen vastaisia esityksiä ja silloin niitä ei vastaesityksinä tietenkään kannateta. Erityisesti ihmetyttää kristillisten esitys uusiutuvien energialähteiden lisäämistä vastaan.

Ajankohtaista

Päävalikko

Lisävalikko

Uusimmat

Tarja Kantola

Yhteenliittymät

Kuka on online